JÄRJESTÖAMMATTILAISET JAMI RY
YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Järjestöammattilaiset JAMI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä oikeudellisen aseman turvaamiseksi ja taloudellisen ja sosiaalisen aseman sekä työolosuhteiden parantamiseksi, sekä ammattijärjestöalalla toimivien
- ammatillisen järjestäytymisen edistämiseksi
- hyvän yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämiseksi
- ammattitaidon kehittämiseksi
- hyvinvoinnin ja fyysisen kunnon ylläpitämiseksi ja kohottamiseksi
3 § Toiminta
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- neuvottelee työehtosopimukset, käy jäsenistöön ja jäsenten työsuhteeseen liittyviä neuvotteluja
- valvoo jäsentensä puolesta sopimusten ja työlainsäädännön noudattamista
- tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja toimialaansa kuluvista asioista
- toimii yhteistyössä muiden vastaavien järjestöjen kanssa
- toiminnallaan kokoaa yhteen järjestöissä ja työttömyyskassoissa työskentelevät henkilöt
- järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia sekä virkistystilaisuuksia
- huolehtii tiedotustoiminnasta
4 § Varainhankinta
Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäsenmaksua sekä suorittaa varojenkeräystä ja ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi myös harjoittaa asianomaisiin lupiin perustuvaa kioskin ravintola- ja julkaisutoimintaa, järjestää arpajaisia ja juhlia sekä omistaa kiinteistöjä.
5 § Liittyminen yhdistykseen ja yhdistyksen jäsenet
Jäseneksi haluavan on tehtävä liittymisanomus kirjallisesti. Hyväksymisestä jäseneksi päättää hallitus. Jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on ilmoitettava hakijalle. Jos hallitus hyväksyy henkilön jäseneksi, jäsenyys alkaa siitä, kun jäsenyyttä on haettu. Yhdistys on velvollinen pitämään jäsenistään luetteloa.
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, eläkeläis-, kannatus- ja kunniajäseniä.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä järjestöissä, yhdistyksissä tai työttömyyskassoissa työskenteleviä henkilöitä.
Eläkeläisjäsen on eläkkeelle siirtynyt jäsen.
Kannatusjäsen on luonnollinen tai oikeushenkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenen hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen päämäärien hyväksi tai muiden erinomaisten ansioidensa perusteella on tämän kunnianosoituksen arvoinen.
6 § Eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka toimii yhdistyksen sääntöjen tai päätösten vastaisesti
on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistyksen toimintaa
on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
ei täytä enää säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksujen laiminlyönti, erotetulla jäsenellä on oikeus vedota hallituksen erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukseen 30 päivän kuluessa tiedon saatuaan. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen tekemän päätöksen jälkeen.
Jäsenen erottua tai tultua erotetuksi raukeavat ne velvoitukset, joihin jäsen on yhdistykseen liittymällä sitoutunut. Jäsen on kuitenkin velvollinen suorittamaan erääntyneet jäsenmaksut. Takautuva jäsenmaksuperintä suoritetaan siitä kuukaudesta lukien, jolloin jäsenmaksuvelvoitteet on jätetty maksamatta. Mikäli erottamisen perusteena on jäsenmaksujen laiminlyönti, päättyy Jamin jäsenyys sen kuukauden loppuun, jolloin jäsenmaksu on maksettu.
Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa yhdistyksessä.
7 § Osastot
Yhdistyksen jäsenet voivat muodostaa keskuudestaan rekisteriin merkitsemättömiä osastoja, joko työnantaja- tai ammattiryhmittäin. Osastojen toiminta perustuu ohjesääntöön.
8 § Jäsenmaksut
Yhdistyksen jäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksua, jonka suuruuden päättää yhdistyksen syyskokous ja kantotavan hallitus.
Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen eri jäsenryhmille.
Hallitus voi vapauttaa jäsenen jäsenmaksusta palkattoman äitiys-, isyys-, vanhempain-, tai sairausloman, opiskelun, asevelvollisuuden tms. syyn tähden.
Jäsenmaksuvapautuksen perusteesta ja ajankohdasta on ilmoitettava kirjallisesti Jamiin kuukautta ennen palkattoman ajan alkamista.
Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Yhdistyksen jäseniä koskevan työtaistelun vuoksi varsinaisilta jäseniltä voidaan periä yhdistyksen kokouksen määräämä ylimääräinen jäsenmaksu, joka voi olla korkeintaan yhden vuoden jäsenmaksun suuruinen.
9 § Yhdistyksen päätöksenteko ja hallinto
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja toimeenpanovaltaa hallitus.
Yhdistyksen kokoukset ovat sääntömääräisiä- tai ylimääräisiä kokouksia.
Sääntömääräisiä kokouksia ovat
kevätkokous, joka pidetään vuosittain touko-kesäkuun aikana
syyskokous, joka pidetään vuosittain loka-marraskuun aikana
Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä, erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.
10 § Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa
Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on läsnä olevalla, varsinaisella jäsenellä ja jäsenellä, joka on suorittanut kaikki ennen kokouspäivää erääntyneet jäsenmaksunsa.
Eläkeläis-, kannatus- ja kunniajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Kokous voi myöntää muillekin henkilöille puhe- ja tai läsnäolo-oikeuden.
11a § Kutsu yhdistyksen kokoukseen
Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille sähköisesti. Kutsun yhteydessä toimitetaan kokouksen esityslista.
Kutsu sääntömääräiseen kokoukseen on lähetettävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.
11b § Yhdistyksen kokoukset ja äänestäminen
Kokouksessa voidaan käsitellä, mutta ei tehdä päätöksiä muista kuin kokouskutsussa mainituista asioista. Käsiteltävänä olevat asiat päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä.
Kaikki henkilövalinnat toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä.
Jos puheenjohtajan vaalissa joku saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän tullut valituksi. Ellei kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys. Ellei toisessakaan äänestyksessä kukaan ehdokas ole saanut yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan kolmas äänestys kahden toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Jos toisessa äänestyksessä on tarpeen selvittää, ketkä yhtä paljon ääniä saaneista pääsevät kolmannelle kierrokselle, ratkaistaan asia arvalla. Jos äänet jakautuvat kolmannessa äänestyksessä tasan, vaalin ratkaisee arpa.
Yhdistyksen hallituksen jäsenten vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jos ehdokkaita on useampia kuin valittavia.
Asiaäänestyksessä äänten mennessä tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenillä vain yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.
12 § Aloitteet yhdistyksen kokoukselle
Yhdistyksen äänioikeutetuilla jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle. Aloite kevätkokoukseen tehdään maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen syyskuun loppuun mennessä.
Hallituksen on tuotava aloite yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.
13 § Sääntömääräisissä kokouksissa käsiteltävä asiat
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
- esitetään hallituksen laatima kertomus edellisen vuoden toiminnasta
- esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille tai niistä toimenpiteistä, joihin on aihetta
- päätetään tulevan, syksyllä valintavuorossa olevan hallituksen koosta, mikäli hallituksen koko sääntöihin on määritelty liukuvaksi (esim.8-12)
- päätetään, valitaanko valintavuorossa olevaan hallitukseen henkilökohtaiset varajäsenet vai yleisvarajäsenet
- käsitellään hallituksen ja jäsenten tekemät aloitteet
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
- käsitellään muut osanottajien esille ottamat asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
- päätetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma
- päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioiden suuruus, jäsenmaksut ja seuraavan toimintavuoden talousarvio
- joka kolmas vuosi yhdistyksen kokouksessa a) valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja b) valitaan muut hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä.
- syyskokouksessa valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita.
- käsitellään hallituksen ja jäsenten tekemät aloitteet
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
- käsitellään muut osanottajien esille ottamat asiat
14 § Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajana ja 8—12 varsinaista jäsentä. Hallituksen varsinaisilla jäsenillä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtaiset varajäsenet.
Hallituksen toimikausi vaihtuu joka kolmas (3.) vuosi syksyn valintakokouksessa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään kaksi hallituksen jäsentä erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet varsinaisista jäsenistä.
Hallituksen tehtävänä on muualla näissä säännöissä määrättyjen tehtävien lisäksi muun muassa:
- johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja kokousten päätösten mukaisesti
- valita keskuudestaan varapuheenjohtaja
- ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, määrätä heidän tehtävänsä, palkkansa ja palkkionsa
- edustaa yhdistystä
- vastata yhdistyksen taloudenhoidosta ja juoksevista asioista
- panna toimeen yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset
- valmistella yhdistyksen kokoukset ja niissä tehtävät päätökset ja kutsua kokoukset koolle
- hoitaa sopimus- ym. neuvottelut ja tehdä sopimukset yhdistyksen puolesta
- pitää yhdistyksen jäsenluetteloa
- asettaa tarvittaessa yhdistyksen tehtäviä varten jaostoja, toimikuntia ja työryhmiä ja määrätä niiden tehtävät
- suorittaa muut yhdistyksen toiminnan edellyttämät tehtävät
Mikäli hallituksen jäsen menettää vaalikelpoisuutensa, päättyy myös hänen luottamustehtävänsä.
15 § Nimenkirjoitus
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.
16 § Tilintarkastus
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina huhtikuun loppuun mennessä.
Yhdistyksen hallintoa ja tilejä tarkastamaan valitun tilintarkastajan tulee toukokuun loppuun mennessä toimittaa hallitukselle kirjallinen kertomus suorittamastaan tarkastuksesta. Kertomus osoitetaan yhdistyksen kokoukselle.
17 § Työehtosopimusasioiden käsittely ja työtaistelutoimenpiteet
Yhdistyksen hallitus huolehtii työnantajapuolen kanssa käytävistä palkka- ja työehtosopimusneuvotteluista ja sillä on oikeus päättää jäseniään koskevista sopimuksista.
Jos tässä pykälässä tarkoitetuista asioista on syntymässä työriita, on neuvottelutulos ennen uhkavaatimuksen jättämistä alistettava neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen niiden keskuudessa, joita työriita koskee.
Yhdistyksen hallitus voi julistaa työtaistelun 2. momentissa mainituissa asioissa, jos vähintään 2/3 neuvoa antavassa jäsenäänestyksessä annetuista äänistä on sitä kannattanut.
18 § Työtaistelurahasto ja muut rahastot
Yhdistyksellä on jäsenistön palkkausasioiden ja etujen ajamista varten työtaistelurahasto.
Yhdistyksellä voi olla myös muita rahastoja.
Rahaston perustamisesta, ohjesäännöstä ja siihen siirrettävistä varoista päättää Jamin hallitus.
19 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Näiden sääntöjen muuttamiseen ja yhdistyksen purkamiseen vaaditaan 3/4 määräenemmistö yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.
20 § Varojen käyttö
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat ammattijärjestöalalla toimivien järjestötoiminnan edistämiseksi tavalla, jonka yhdistyksen viimeinen kokous päättää.